PIENET KOULULAISET

Arki on koittanut, aikaiset herätykset ja armoton aamurumba on tullut sen myötä taloon. Kouluvaatteiden pesua ja silitystä, iso pino täyteen pakattuja eväsrasioita, bussipysäkille kiirehtimistä, aamutohinoiden jälkeistä kaaosta kotona ja sen selättämistä, mm. kaikkea tätä on meidän arki. Tämä viikko alkoi jännittävissä merkeissä kun isommat aloittivat koulunsa maanantaina ja pienin tänään. Olin jännittänyt etukäteen sitä miten lapseni tulevat pärjäämään täysin uudenlaisessa ympäristössä kun eivät tule niin helposti ymmärretyiksi. Yllätyin kuitenkin miten hienosti kouluun lähtö sujui, on nuo lapset vaan niin uskomattoman reippaita ja sopeutuvaisia. Totta kai he jännittivät kouluun lähtöä, mutta jo ekan päivän jälkeen jokainen oli intoa täynnä ja innoissaan kertoivat mitä kaikkea päivän aikana oli tapahtunut. Ja se iloinen puheen pulputus joka kotimatkaa säestää, tuo niin helpottavan ja hyvän mielen, on ihanaa kuulla kun lapsi kertoo että koulussa oli kivaa ja saatiin uusia kavereita vaikka ei puhutakkaan samaa kieltä. Lapset pääsivät opiskelemaan englannin kielen ryhmään jossa lähes kaikki on muualta muuttaneita, eivätkä siis osaa kieltä hekään. Koulukaverit ovat  ihan samassa tilanteessa kuin meidänkin koululaiset, joka on kyllä todella iso plussa lapsen kielen oppimisen kannalta. Jostain syystä osa minusta oli etukäteen säälinyt lapsia kun joutuvat noin kovan paikan eteen että kouluun ulkomailla, mutta nyt viimeistään tajuan että tähän ei ole mitään syytä koska lapset ovat kokeneet kouluun lähdön pelkästään positiivisena asiana. Olemmehan ennemminkin antaneet ison mahdollisuuden lapsillemme, sillä olen varma että he tulevat saamaan tältä matkalta paljon muutakin hyvää kuin pelkän kielitaidon. Joskus huomaan että olen turhaan muodostanut tietynlaisia oletuksia pääni sisään, ikäänkuin rajoittavia tekijöitä jotka estävät tekemästä erilaisia asioita. Tämä on piirre josta haluan päästä irti, koska ylisuojeleminenkaan ei ole hyväksi. Suhtautuminen on valittavissa, uhka vai mahdollisuus? Kumman sinä haluat nähdä? :) 

- Liisa