TAKAISIN SUOMESSA

Oma koti,  oma sänky ja mieletön väsymys, nyt on Maltan reissu takana ja uuteen elämään Suomessa totutellaan parhaillaan. Näin jälkikäteen ajatellen vuosi meni todella nopeasti.  Kokemuksena reissu oli kasvattava ja hieno, kaikella tavalla hintansa arvoinen.   

Suomeen on palattu jo viime viikolla ja muuttokuorma Oulun seudulta etelään roudattu. On juostu sinne tänne ja tehtäviä töitä on ollut vähintäänkin riittävästi, mutta kaikesta nyt jokseenkin selvitty. 

Kaikki on tapahtunut niin nopeasti, vielä viikko sitten vietimme viimeistä päivää Maltalla ja nyt on jo ensimmäinen työpäivä takana uudessa työpaikassa. Lapsetkin olivat ekaa päivää uudessa koulussa ja päiväkodissa ja ovat saaneet kavereita niin naapurustosta kuin koulustakin joten arki rullaa siltäosin mukavasti.  

-Liisa 

P. S.  Vaikka reissu on ohi niin kirjoittaminen jatkuu..  :) 

BLUE LAGOON- MALTAN HELMI



Viime viikolla teimme retken pienelle Maltan naapurisaarelle Cominon Blue Lagoonille, joka on Maltan yksi suosituimpia matkakohteita. Useat eri firmat tarjoavat laivamatkoja lagoonille, samaan yhteyteen voi ostaa myös retken toiselle Maltan naapurisaarelle Gozolle, me halusimme kuitenkin nauttia Blue Lagoonin rantaelämästä ihan rauhassa joten teimme erikseen päiväreissun Gozolle. Googletimme etukäteen arvosteluja eri laivafirmoista, joista Hornblower valikoitui sitten hyvien arvostelujen vuoksi ja kyseistä firmaa voisin suositella itsekin.

 

Näin kuumimpaan sesonkiaikaan lagoon oli aika täynnä ihmisiä ja pieneltä hiekkarannalta oli vaikea löytää paikkaa, jonka vuoksi me päädyttiin pysyttelemään laivan läheisyydessä, vähän etäämpänä varsinaiselta hiekkarannalta. Laivan yläkannelta laskeutui liukumäki suoraan turkoosin siniseen veteen ja rohkeimmat hyppivät myös suoraan yläkannelta mereen. Päivä sujahti kuin siivillä, meressä lilluen ja laivan pikkuravintolan antimista nauttien, joten en voi kuin suositella jos Maltalle matkaatte.

  







 

 

- Liisa

KATSE TULEVAISUUTEEN

Se tunne kun asiat alkaa pikkuhiljaa järjestyä, uusi asunto ja työ on löytynyt ja Suomeen muutto alkaa todentua myös omassa mielessä. Kun tieto työpaikasta kilahti sähköpostiini, tuuletin niin että naapurikin varmaan kiitti onneaan, olen enemmän kuin innoissani! Luvassa on sopivasti haastetta, eikä kielitaitokaan pääse ruostumaan, päinvastoin!

Suomen luonto ja sateen jälkeinen raitis ilma, nuo kaksi jotka helpottavat jo ajatuksissa helleaaltojen nahistamaa ihmispoloa. On toki ihanaa rentoutua auringossa ja antaa veden kuljettaa minua ja ajatuksiani pitkin turkoosin sinistä merta, mutta kun mittari näyttää 40 lämpöastetta alkaa juhannuspakkasiin tottunut keho jo vähän yskiä vastaan. Jokatapauksessa nautitaan tästä lomasta täällä nyt, niin ollaan sitten syksyllä valmiita uusiin haasteisiin.

- Liisa

VIIMEINEN KOULUPÄIVÄ JA HAIKEUTTA ILMASSA

Viimeinen koulupäivä ja lapsilla alkaa kesäloma! Niin haikeilla fiiliksillä viimeisen kerran käyn noista vuosikymmenten takaista elämää henkivistä puuovista sisään saatellen lapseni maltalaiseen kouluun. Niin monia jännittyneitä, tiedonjanoisia, alkuinnostuksesta pursuavia, arjen väsyttämiä ja lopulta taas lopun haikeudesta huokailevia ihmisolentoja ovat nuokin ovet nähneet. Meidänkin osalta jokaista noita vuorollaan. Juurihan saattelin tippa linssissä omiani uuteen, ihmeelliseen koulumaailmaan ja nyt, ihan oikeasti nyt jo tuo kaikki alkaa olla takana päin. Vuosi on niin hirveän lyhyt aika loppupeleissä, mutta siihen on silti mahtunut niin paljon! Elämää ja sen ihmeellisyyksiä on opittu enemmän kuin osasin kuvitellakkaan. Vaikka välillä tämä paikka on tuntunut niin omituiselta ja mieli on kaivannut kotimaahan, niin en silti vaihtaisi tätä kokemusta mihinkään. En voi olla kuin ylpeä lapsistamme, jokaisella on repullinen kullanarvoisia kokemuksia, rakkaita muistoja ja uusia eväitä elämään.

-Liisa

PÄÄTÖKSIÄ TULEVASTA

Vietetäänkö toinen vuosi Maltalla vai tilataanko lentoliput kotiSuomeen? Tässä on nyt jonkun aikaa puntaroitu asioita ja koitettu miettiä vähän joka suunnasta ja näkövinkkelistä. Mies haki uutta, vastuullisempaa työtä täältä ja kävikin jo kahdesti haastateltavana, sekä sai kutsun vielä kolmanteen tapaamiseen. Työkuviot siis muuttuisivat aika oleellisestikin, jonka puolesta tänne jääminenkään ei olisi hassumpi vaihtoehto.

 

Uudet tuulet puhaltelisivat Suomessakin, joten sekin houkuttelisi. Ei paluuta tuttuun ja turvalliseen, vaan koitettaisiin siipiä uudessa ympäristössä. Omat haasteensa toisi se ettei työpaikoista ja asunnosta ole vielä hajuakaan (tai sanoisinko että pieni vainu on mutta ei mitään sen enempää), joten voisin verrata tätä asetelmaa noin vuoden takaiseen.

 

Molemmat vaihtoehdot ovat sen verran hyviä että päätös ei ole helppo ja siksi sitä onkin mietiskelty tarkkaan ja harkiten, toisaalta aina molemmista ne omat plussat löytäen, joten silloin on vain mentävä intuitiolla ja kallistuttava jompaankumpaan suuntaan. Ja näin monien keskustelujen ja spekulointien jälkeen voin sanoa sen teillekin, että se suunta on Suomi.

 

Päätöksen hetkellä nousee niin monet tunteet pintaan ja tuntuu kuin olisi yhdenlaisen tunnemyrskyn keskellä. Kaikki se mitä tänne jää, kaikki ne ihanat ihmiset keitä täällä on tavattu ja keihin on tutustuttu. Haikeutta on siis havaittavissa, mutta toisaalta kaikki ne tärkeät ihmiset ja ystävät siellä Suomessa ja se ihan tavallinen arki, niitä on ikävä. Kaikkea ei voi, eikä pidäkään saada ja joka kerta kun lähdet uutta kohti, on jostakin luovuttava. Tämä ratkaisu tuntuu hyvältä ja oikealta, joten uskon sen ohjaavan meitä elämässä suuntaan johon on tarkoitettukin.

 

Nyt kuitenkin nautitaan näistä viimeisistä kuukausista ja otetaan enemmän loman kannalta nyt kun ilmatkin ovat lämmenneet. :)

 

 

 

<3 Liisa

Maahanmuuttajana lapsilisää hakemassa

Ajattelin nyt vähän avata aihetta siltä osin mitä nyt itsellä on kokemusta sosiaaliturvasta täällä. Eli ollaan nyt haettu lapsilisää Maltalta, koska mieheni työskentelee täällä, joten ensisijainen maksaja on Maltan valtio. Ja ennen kuin lapsilisää täällä voi hakea, vaaditaan että olet ollut tämän saaren asukkaana vähintään kolme kuukautta mutta tuki tulisi hakea kuitenkin ennen kuin kuusi kuukautta on täynnä. Ihan vinkkinä jos joku on vastaavassa tilanteessa joskus, niin kannattaa ehdottomasti käydä sosiaaliturva toimistossa jo heti muutettua, selvittämässä mitä kaikkia liitteitä hakemus vaatii, koska jo se liitteiden hankkiminen voi viedä aikaa. Ensinnäkin pankkitili täytyy olla maltalainen ja ei ihan mikä tahansa tili, vaan juurikin äidin tili. Sain avattua tilin postipankissa, toisissa pankeissa se ei onnistunut, johtuen siitä etten työskentele maassa. Tiliä avatessa minulta pyydettiin isäni (?!) id-kortin numeroa, no kerroin ettei minulla ole sellaista antaa, siitä syystä että asioidessa olen tottunut käyttämään isäni henkkareiden sijaan omiani. No niitä henkkareita oltiin vailla useaan oteeseen mutta kun en antanut periksi ja tarjosin edelleen eioota, otti virkailija puhelun jonnekin, jonka jälkeen asia ei ollut enää ongelma ja päästiin eteenpäin lomakkeen läpikäymisessä. Sain kuin sainkin asian eteenpäin ja pieni voittaja riemuitsi sisälläni. Voitteko kuvitella että odottelin hakemuksen jättämisestä lähemmäs kaksi viikkoa, että sain uuden tilinumeroni, Suomessa kun sen saa mukaan samantien?

Sosiaaliturva toimistosta minulle annettiin lappu johon oli listattu kaikki liitteet (joita kaikkia ei löytynyt netissä olevasta listasta) jotka meidän tulee toimittaa hakemuksen mukana. Mainitaanpa vielä sellainen pikkuseikka, että hakemusta ei voi lähettää netissä vaan joko postitse tai virastossa asioimalla, valitsin jälkimmäisen ihan vain siitä syystä etten halunnut prosessin hidastuvan etanapostin takia.

Liitteiksi siis tarvittiin kopiot vanhempien id-korteista, lasten syntymätodistuksista, meidän avioliittotodistuksesta, jokaisen lentolipusta. Lisäksi vielä alkuperäinen asiakirja koululta jossa todistettiin että lapset käyvät säännöllisesti koulussa, sekä Kelalta todistus siitä ettemme saa mitään tukiaisia Suomesta, sekin alkuperäisenä.

Kun olin viimein saanut kaikki liitteet kasaan ja hakemuksen täytettyä molempien vanhempien allekirjoittamana, marssin virastoon tietäen että kaikki pitäisi olla fine, mutta samalla peläten että homma tyssää taas johonkin pieneen yksityiskohtaan. Virkailija selaili laput moneen kertaan, kunnes oli vailla kopiota id-korttien kääntöpuolista. Kun kerroin ettei niitä ole, näytti että asia tyssää siihen. En yrittänyt peitellä ärtymystäni vaan sadattelin siinä hetken, kunnes virkailija sitten rupesi miettimään, että miksiköhän sitä kääntöpuolta oikeastaan tarvitaankaan. Syyksi selvisi se että kortin kääntöpuolelta löytyisi mieheni syntymäpäivä, ei lienee yllätys että muistin sen lunttaamattakin. Tässä siis nähdään se, että täällä ei auta luovuttaa heti vaan joskus pitää olla vähän jästipää että saa asiat toimimaan.

Valtion leivissä täällä on tyyppejä töissä ihan tuhannesti, virastossa vuoronumeron jakajan virkaa toimittaa koneen sijasta ihminen tai kaksi ja päiväunia vedellään poliisin uniformussa. Eikä nämä virkailijatkaan aina ihan valot päällä ole.

Hakemuksen käsittelyajaksi arvioitiin noin kaksi kuukautta, joka voi kuitenkin Maltalaisen työn tehokkuuden tuntien olla paljon enemmänkin. Täällä lapsilisä maksetaan joka kolmas kuukausi ja tuen määrä on huomattavasti pienempi kuin Suomessa, mutta tuki se on sekin.

- Liisa

Synttäritytöt

Ihana viikonloppu takana, juhlittiin tyttöjen kaverisynttäreitä, nautittiin kesäisen lämpimistä ilmoista ulkoillen ja puistoillen. Nyt uusi viikko ja vanhat kujeet, sillä vietin taas päivän kotona sairaan lapsen kanssa. Näinä hetkinä kaipaan Suomesta sitä, että vaikka ulkona paukkuu pakkanen niin sisällä pysytään lämpimänä ja siten myös terveinä, sanoisin että täällä olen viettänyt kylmimmän talven ikinä, vaikka lämpötilat ovatkin pysyneet plussan puolella kokoajan. Talvi ei ole siis mitään herkkua täällä mutta onneksi se on suht lyhyt ajanjakso, nyt kevät ilmoittelee jo itsestään ja kohta saadaan nauttia lämmöstä koko talven edestä.

Ens viikonloppuna on sitten luvassa ristiäisjuhlat, kyllä, saamme matkamuistojen lisäksi reissulta myös kummitytön. Miestäni siis pyydettiin kummisedäksi kaverin lapselle ja koska olemme naimisissa, tulee minusta automaattisesti kummitäti ja lapsistamme kummisisaruksia. Olemme tietenkin otettuja tästä ja ompahan nyt sitten painava syy pitää yhteyttä vielä sittenkin kun palaamme takaisin Suomeen, sekä luultavasti kyläilläkin puolin ja toisin.

Blogissa on ollut viime aikoina hiljaista, ihan vain siksi että elämä täällä on tuntunut sen verran arkisen tasaiselta etten ole saanut inspiraatiota kirjoittaa oikein mistään. Kaksplussalle liittyessä hain ehkä vähän suuntaa blogille, nyt olen kuitenkin päättäny jatkaa samalla linjalla jolla bloggaamisen aloitin eli jatkossa mennään enimmäkseen "matkapäiväkirja" tyyliin.

- Liisa