Täällä on mennyt viikko enemmän ja vähemmän sairastellessa, juuri kun edellisestä taudista selvittiin ja olin jo into pinkeänä lähdössä kurssille niin seuraava tauti valtasi talon lupaa kysymättä kun lapset alkoivat kuorossa oksentaa. Otetaan siis iisisti seuraavakin viikko, jos jotain positiivista niin ompahan aikaa hoitaa asioita, kuten käydä maksamassa parkkisakko jonka sain heti ensimmäisellä kerralla kun täällä auton rattiin erehdyin. Auton parkeerasin kylläkin täysin oikein ja luvalliselle paikalle, mutta koska Malta niin sakon voi saada ihan ilman erityistä syytä, täytyyhän poliisien jollakin palkkansa ansaita. Tästä kun mies oli töissä kertonut, oli vastauksena vain "tervetuloa Maltalle", nämä on just niitä asioita mitä ei voi kun aluksi hämmästellä ja lopulta vain nauraa.
Täytyy todeta että on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Täällä asuessa olen huomannut että Suomi on teknologisesti todella kehittynyt maa, kun lähes kaiken pystyy hoitamaan vaivatta netissä, toisin kuin täällä. Lähes joka paikkaan on mentävä paikan päälle jonottamaan ja todennäköisesti palattava vielä seuraavana päivänä eri lappusten kanssa jonoon, kuten paikallista ID-korttia hakiessa kävi. Sähköiset järjestelmät eivät ole vielä täysin rantautuneet tänne, paikalliselle pankkitilillekkään ei ole ollut vielä mitään tarvetta, koska palkan- ja vuokranmaksukin hoituu käteisellä käsinkirjoitetun kuitin kera. Lääkärin antama reseptikin oli lapulle käsin kirjoitettu, ilman hetua ja nimikin melkein oikein. Kaikki toimi kuitenkin niin kuin pitikin ja lääke toi avun pikkupotilaalle. :)
Tänne muutettaessa tiesimme että täällä ei kaikki toimi ihan niin hyvin kuin Suomessa ja osasimme asennoitua siihen, tuohan tämä kaikki pientä seikkailun makua tähän touhuun. Vaakakupissa plussat painavat kuitenkin reilusti enemmän, joihin kuuluu mm. saaren monikulttuurisuus ja nämä kaverit täällä keneen olen saanut tutustua, olen vain todella kiitollinen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti